The Right To Be Cold
Äänet

Anne Olli on biologianopettaja Saamenmaassa. Haasteista piittaamatta hän yrittää pitää pohjoissaamen kielen elossa. Nyt hän kertoo miksi.

Planeettamme ekologia ja ilmasto ovat rappeutumassa. Tero Mustonen käyttää esimerkkinä Lumimuutos-organisaation toimintaa selittäessään, kuinka ennallistaminen kohti luonnontilaa voidaan toteuttaa alkuperäiskansojen menetelmiä hyväksi käyttäen.

Järvet jäätyvät myöhemmin, kalojen määrä vähenee ja jäätiet sulavat: Ilmastonmuutos ei ole Jakutiassa enää pitkään aikaan ollut pelkkä teoreettinen käsite. Kirjoittajamme Vjatšeslav Šadrin kertoo ihmisen heikkenevästä yhteydestä luontoon.

Tarkastellessa saamelaisten omia puheenvuoroja näyttää siltä, että monelle saamelaiselle ihmisen hyvä elämä kytkeytyy laajemmin ympäristön hyvinvointiin. Tämä kirjoitus keskittyy saamelaisten alkuperäiskansahengellisyyteen ja siihen, minkälaisia näkökulmia se tuo esille ympäristöstä, kuolemasta ja ilmastonmuutoksesta.

Viime vuosina koettu inuittien poliittisen aktivismin aalto on alkanut tuoda merkittäviä rakenteellisia muutoksia Kanadan poliittiseen ympäristöön. Seuraavana vuorossa saattaa olla tiedemaailma.

Ei saa ottaa enemmän kuin tarvitsee – tämä on perusajatus saamelaisessa kulttuurissa. Kuinka ajatus sopii yhteen kapitalistisen yhteiskunnan kanssa, joka enenevissä määrin riistää luontoa? Susanna Hætta kirjoittaa ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen uhasta alkuperäiskansoille.

Montrealissa sijaitsevan Avataq Cultural Instituten tehtävä on tukea ja suojata Nunavikin inuittien taidetta ja kulttuuria. Avataqissa työskentelevät taiteilijat Olivia Lya Thomassie ja Nicolas Pirti-Duplessis kertovat elämästään kulttuurien välissä.

Sijoittajat ja kauppasopimukset päättävät pitkälti mitä kasvatetaan, tuotetaan, kaivetaan, valmistetaan, ja toisaalta mitä suojellaan. Kun näitä keskeisiä päätöksiä tehdään, tulisi alkuperäiskansojen näkemyksille, ympäristötiedolle ja arvoille antaa paljon suurempi rooli.

Vuosi 2020 ontui onnettomuudesta toiseen. Optimismi oli harvassa. Silti yhteenkuuluvuus ja toimintavalmius etenkin nuorten keskuudessa valaa kirjoittajaamme Aka Niviânaan toivoa. Essee kohtaamistamme haasteista ja niiden torjumiseen tarvittavasta tahdosta.

Pahimmat Sahan tasavaltaa aikoihin riivanneet metsäpalot peittivät alueen tuhkaan ja savuun kuukausiksi. Tatiana Philippovan runo kuvaa tilannetta, sen luomaa pelkoa ja jännitettä.
 

Mitä on kulttuuri ja miten sen elpyminen liittyy taiteeseen ja digitalisaatioon? Svetlana Romanova kirjoittaa arktisen alueen asukkaiden kulttuurisen osallistumisen merkityksestä julkisella asialistalla ja alkuperäisasukkaiden visuaalisen suvereniteetin asemasta alkuperäisidentiteettien kestävyydessä.

Millaista on varttua joen varrella ja elää elämänsä sopusoinnussa sen kanssa? Kuinka tämä on muuttumassa? Taiteilija ja kirjoittaja Tanja Koistinen on kääntänyt katseensa jokeen eri paikoissa pitkin kesää ja kirjoittanut kirjeen.
 

Harvalle tulee ensimmäisenä mieleen rap-musiikki, kun puhutaan alkuperäiskansojen perinteistä. Áilu Vallelle se on kuitenkin täydellinen tapa ilmaista saamelaisten ponnisteluja ja heidän suhdettaan luontoon.

Inger-Mari Aikion runon subjekti keskustelee kaamoksen kanssa, jossa elämät sammuvat kuin kynttilät. Kaamoksen, jossa silmät voivat ottaa syliin, kaamoksen, joka ei päästä irti ennen kuin aurinko syrjäyttää pimeän.

Saamelainen arkkitehti ja taiteilija Joar Nango pitää ’dekolonisaation’ ja ’alkuperäisyhteisöjen’ kaltaisia poliittisia termejä ongelmallisina. Taiteilija ja kirjoittaja Susanne Hættan haastattelussa hän selittää, miksi hän haluaa määritellä identiteettinsä toisin.
 

Runoilija Timimie Märak on saamelainen ja genderqueer-lesbo. Runossaan Timimie pohtii identiteettinsä eri puolia.

Elle Sofe Saran tuleva performanssi Arctic Arts Festivalissa käsittelee ilmastokriisiä ja ihmisten yhteyttä luontoon. Videohaastattelussa saamelaisohjaaja ja koreografi kertoo, kuinka alkuperäistausta ja identiteetti näkyvät hänen taiteellisessa työssään. 

Marije Jenssen ammentaa taiteilijana saamelaisesta syntyperästään. Tässä artikkelissa hän esittelee teoksiaan ja kertoo, kuinka hänen kiintymyksensä arktisia maisemia kohtaan toi hänet taiteen pariin.
 

Me painimme jo ilmastokriisin kanssa – ”Meillä ei ole varaa myös luontokriisiin,” sanoo Aili Keskitalo, Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Hän on jo vuosia vastustanut Norjan hallituksen suunnitelmia kasvattaa tuulipuistojen määrää. Tässä haastattelussa hän kertoo miksi.

Toisten yrittäessä hidastaa ilmastonmuutosta pyrkivät toiset hyötymään tilanteesta. Merijään sulaminen synnyttää ennennäkemättömiä tilaisuuksia venäläisille yrityshankkeille arktisella alueella. Kirjoittaja Rodion Vasilievich Sulyandziga epäilee, etteivät ne tule ottamaan huomioon pohjoisen alkuperäiskansojen oikeuksia.

Globaali pandemia pakottaa kaikki lockdowniin. Niin sanottu edistys ei kuitenkaan pysähdy. Pirita Näkkäläjärven päiväkirjamerkinnät käsittelevät innovatiivisia tapoja, joilla saamelaiset saavat äänensä kuulluksi.    

Alueriidat eivät ole mikään uusi asia alkuperäiskansoille. Itse asiassa ne saattavat olla ainut asia, joka yhdistää kaikkia alkuperäiskansoja. Ilmastokriisin aikana uudenlaiset alueriidat ovat kuitenkin nousseet uhkaamaan näiden kansojen elinkeinoja, kulttuureja ja olemassaoloa.

Poronhoitoa harjoittaville saamelaisille tuulivoima ei ole vihreää eikä tulevaisuutta. Heille se on yksi niistä teollisuudenaloista, jotka pala kerrallaan sirpaloittavat saamelaista kulttuurimaisemaa, kirjoittaa Eva Maria Fjellheim norjalaisen UiT-yliopiston saamelaistutkimuksen keskuksesta.