Future Perfect
Lihavuus laskuun asennemuutoksella
Länsisuomalainen Seinäjoen kaupunki on onnistunut vähentämään merkittävästi lasten ja nuorten ylipainoa myös uusin, epätavallisin menetelmin.
”Ylipainoa on paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin hoitaa”, sanoo Ulla Frantti-Malinen. Hän on Seinäjoen kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori ja puhuu kokemuksesta. Lihavuus laskuun –ohjelmalla on saavutettu hyviä tuloksia taistelussa lasten ja nuorten ylipainoa vastaan.
60 000 asukkaan Seinäjoella oli vuonna 2011 14 prosenttia 7-vuotiaista ja 16,1 prosenttia 11-vuotiaista oli ylipainoisia. Vuonna 2015 ylipainoisia oli enää 8,7 prosenttia 7-vuotiaista ja 8,2 prosenttia 11-vuotiaista. Yli 7 prosentin lasku joissakin ikäryhmissä on niin suuri, että tulokset yllättivät jopa ohjelman suunnittelijat.
”Tavoite on, että yhä harvemmasta lapsesta kasvaisi ylipainoinen aikuinen, Frantti-Malinen kertoo. Lihavuus laskuun on kaupungin hyvinvointitavoite, jota jatketaan ainakin vuoteen 2020 asti. Seinäjoen kaupunki on palkannut varta vasten terveyden edistämisen johtajan, jolla on kaikki langat käsissään.
Lihavuus laskuun -hanketta on tullut tukemaan täsmälleen sopivalla hetkellä valtakunnallinen Liikkuva koulu –hanke, joka pyrkii lisäämään liikuntaa ja viihtyisyyttä kouluissa ja jonka puitteissa ei kaihdeta edes epätavallisia menetelmiä.
Liikkuvia oppitunteja
Suurin osa Seinäjoen kouluista, on mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu –hankkeessa, joka on osa Lihavuus laskuun –hanketta. Toukolanpuiston koulussa osassa luokista ei ole enää pulpetteja ollenkaan. Niiden sijaan on tasapainolautoja, teippauksia lattioissa, voimistelutankoja ja koripallokoreja. Meteli on lisääntynyt, mutta niin on myös keskittymiskyky. ”Työrauha ja oppiminen ovat tärkeintä. Keskittyminen kuitenkin paranee, kun välillä saa liikkua”, kertoo kolmannen luokan opettaja Timo Jouppila.Suurin työ on ollut muuttaa opettajien asenteita.Koulussa on myös tarkasteltu sääntöjä uudestaan ja huomattu, että osa asioista on ollut kiellettyjä vain siksi, että niin on helpompi opettajalle. Nyt välitunneilla saa pyöräillä ja skeitata – kypärä päässä tietenkin.
Neljättä luokkaa opettavan Kati Männikön luokassa on tavallisten pulpettien lisäksi seisomapulpetteja, makuualustoja, sohva ja hiljainen nurkkaus. Oppilaat voivat kesken tunnin vaihtaa omatoimisesti tuolinsa jumppapalloksi tai levittää makuualustan lattialle. Tunnin aluksi oppilaiden taitoja testataan leikin avulla. Luokkahuoneen seinille liimataan lappuja, joissa on laskutehtäviä. Lapset voivat juosta lapun luota toisen luokse ja ottavat lisäaskeleita mennessään kiinnittämään tehtävän ja sen ratkaisun omaan pulpettiinsa. Tunnin loppupuolella laskeminen keskeytetään muutamaksi minuutiksi ja kaikki tanssivat yhdessä.
”Tärkeintä olisi, että oppilaat havahtuisivat huomaamaan liikunnan merkityksen ja tärkeyden niin, että se tulisi heille pysyväksi elämäntavaksi”, Männikkö summaa.
Lupa juosta
Tikkuvuoren päiväkoti on yli kahdensadan lapsen päivittäinen hoitopaikka. Vuonna 2012 perustettu päiväkoti on alusta asti kiinnittänyt huomiota terveelliseen ruokaan ja lasten liikkua aina kun mahdollista. Liikuntahetkiä ei ole erikseen osoitettu, vaan liikunta on osa kaikkea toimintaa.”Lapsihan liikkuu luonnostaan, ei häntä siihen paljoa tarvitse houkutella”, sanoo päiväkodin johtaja Pauliina Suvisalmi. Päiväkodissakin suurin muutos onkin tapahtunut kasvattajien asenteissa. ”Että ei aina hoettaisi sitä, että ei saa juosta. Kyllä saa juosta. Meidän tehtävämme on huolehtia, että tila on turvallinen siihen juoksemiseen”, Suvisalmi jatkaa.
Tikkuvuoren päiväkodissa juokseminen on siis sallittua, mutta kiellettyjä ovat herkut. Päiväkodin välipaloista on vähennetty sokeria ja lisätty tuoreita marjoja ja hedelmiä. Suomessa usein päiväkodeissa ja kouluissa on tapana, että syntymäpäiväsankari tuo ryhmä- tai luokkatovereilleen karkkia tai muuta herkkua juhlapäivänä. Osa perheistä on tuonut päiväkotiin jopa kakkuja. Toki syntymäpäiviä vietetään päiväkodissa edelleen, mutta lapsen ei tarvitse tuoda tarjottavaa.
Lihavuus laskuun –ohjelman tavoite ei Ulla Frantti-Malisen mukaan olekaan keskittyä vain ongelmiin: ”Keskeistä ei ole lihavuus, vaan työskentely hyvinvoinnin eteen. Tärkein tavoitteemme on kannustaa lasta ja nuorta eteenpäin kaikin tavoin.