Eurooppalainen murros koskettaa monin tavoin myös Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Kaupunkimme muotoutuu yhä uudeksi samalla kun tavat olla kaupungissa ja tehdä kaupunkia uudistuvat.
Helsinki elää juuri nyt mielenkiintoisia aikoja. Väkiluku kasvaa ja väestö muuttuu enemmän kuin miesmuistiin. Elämäntapojen kirjo monipuolistuu – samalla asukkaiden kokemukset, elämäntapavalinnat ja käsitys hyvästä kaupungista kenties eriytyvät toisistaan. Sosiaalinen media vähentää ajatusten vaihtoa oman kuplan ulkopuolella olevien kanssa. Rakennettu ympäristö tiivistyy sata vuotta jatkuneen alueellisen laajenemisen sijaan. Hiilineutraalius edellyttää aiempaa tiukempia reunaehtoja kaikkien osapuolten energiatehokkuudelle. Julkinen hallinto hakee uutta roolia aktiivisten kaupunkilaisten halutessa – ja ottaessa – yhä suuremman tilan toimia. Vuorovaikutus kaiken kaikkiaan lisääntyy ja vaatimukset sen laadulle kohoavat. Uusia vaikuttamisen muotoja kaivataan perinteisen edustuksellisen päätöksenteon ja vakiintuneiden valmistelukäytäntöjen rinnalle. Miten voimme elää yhdessä ja hoitaa asioita, vaikka olemme ehkä eri mieltä?
Kaupunginhallinnon uudistukset vahvistavat kaupunkilaisten äänen kuulumista
Helsingin kaupunginvaltuusto otti vuonna 2016 kolme merkittävää askelta kohti vuorovaikutteisempaa demokratiaa. Se päätti siirtymisestä pormestarimalliin, jossa nelivuotisen valtuustokauden ajaksi valitaan kaupungille pormestari vaalituloksen mukaisesti, sekä siirtymisestä toimialamalliin, jossa entiset 31 virastoa ja liikelaitosta koottiin neljäksi toimialaksi vastaavine lautakuntineen. Ja samalla päätettiin muodostaa uusi osallisuus- ja vuorovaikutusmalli, joka yhtenäistää kaupungin osallisuuskäytäntöjä, vakinaistaa aiemmin tehtyjä kokeiluja sekä ottaa käyttöön uusia menetelmiä, kuten kaupunginlaajuisen osallistuvan budjetoinnin. Nämä kaikki uudistukset vahvistavat kaupunkilaisten äänen kuulumista samaan aikaan kun tavoitteena on ollut myös kaupungin sisäisen toiminnan sujuvoittaminen, hallinnollisten ”siilojen” purku.
Merkittävää on, että osallisuutta ja vuorovaikutusta Helsingissä määrittävä malli valmisteltiin laajassa yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tämän työskentelyn tuloksena kiteytyneet osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteet on kirjattu kaupungin hallintosääntöön:
- Kaupungin asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten sekä palveluiden käyttäjien osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen kaupungin palveluiden kehittämisessä
- Kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen
- Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.
Nämä velvoittavat kaupungin koko organisaatiota kehittämään toimintaansa yhä avoimemmaksi. Tästä myös raportoidaan toimialoittain ja etenemistä arvioidaan. Kaupunginhallitus päätti mallin toimeenpanosta ja rahoituksesta vuonna 2017.
Osallisuus halutaan nähdä Helsingissä laajasti: kaiken kaupungissa olemisen ja tekemisen ominaisuutena, ei erillisenä saarekkeena tai lisäkkeenä. Virkamiehen näkökulmasta osallistumisen ei tule olla jotakin ylimääräistä, jota suoritetaan totutun lisäksi, vaan tapa tehdä asioita niin, että kaupunkilaisten osaamisesta, omatoimisuudesta ja yhdenvertaisuudesta on hyötyä juuri minun työni tekemisessä entistä paremmin, helpommin tai vaikuttavammin.
Helsinki edistää kaupunkilaisten osallisuutta monin tavoin
Teemme jo nyt enemmän kuin Suomen voimassa oleva kuntalaki edellyttää, mutta haluamme edetä yhä pidemmälle osallisuuden kymmenellä osa-alueella. Palveluiden osallisuudessa on jo pitkään käytetty monia eri menetelmiä asiakasraadeista karttakyselyihin ja yhteissuunnitteluun. Alueellista osallisuutta kehittämään palkattiin seitsemän stadiluotsia ja yritysosallisuutta edistämään kolme yritysluotsia. Vuosittain tuhannet kaupunkilaiset ottavat hoitaakseen vapaaehtoistehtäviä, jotka ulottuvat puistokummeista kulttuurikavereihin. Avaamme yhä uusia kaupungin tiloja asukaskäyttöön ja ne löytyvät sähköisestä varausjärjestelmästä. Avoimen datan mukaisesti kaikkien käytettävissä on niin päätösten dokumentaatio kuin joukkoliikenteen reaaliaikainen aikataulutietokin. Sähköistä osallistumista edistetään kouluttamalla senioreille digitaalisia taitoja ja tukemalla järjestöjen digineuvontaa. Palautejärjestelmämme kanavoi vuosittain saatavat 66 000 palautetta oikeaan paikkaan ja seuraa myös, vastataanko niihin. Lakisääteiset vaikuttajatoimielimet edustavat erityisryhmiä ja näistä etenkin nuorisoneuvosto on vahvistanut viime vuosina rooliaan. Myös virallinen lakisääteinen kuntalaisaloite on olemassa, vaikka sen suosio on marginaalinen.
Suunta on selvä: osallistumisen kynnyksiä tulee yhä madaltaa samalla kun sen tosiasiallista vaikuttavuutta tulee lisätä. Sherry Arnsteinin osallisuuden portailla se tarkoittaa nousemista konsultaatiosta aitoon kumppanuuteen. Kumppanuus tuottaa uudenlaista yhdessä tekemisen kulttuuria ja vapautta toimia sekä muuttaa valtarakenteita. Jossain edustuksellisen ja suoran demokratian välimaastossa on deliberatiivisen demokratian hedelmällinen vyöhyke, julkiseen pohdintaan ja puntaroivaan keskusteluun perustuva päätöksenteko. Mutta myös päätösvallan takana näkymätön valmisteluvalta on todellista, joten päätöksenteko-osallisuuden lisäksi on avattava suunnitteluosallisuutta. Tämä voi olla jopa päätösvallan avaamista radikaalimpi teko.
Osallistuva budjetointi aktivoi arvokeskustelua
Yhdessä tekemisen kulttuuria edistää maailmalla jo vuosikymmeniä eri muodoissaan tunnettu osallistuva budjetointi, jota Helsinki on kokeillut ja kehittänyt nuorisopalveluissa vuodesta 2013. Menetelmän laajennettu versio otettiin koko kaupungin laajuisena käyttöön 4,4 miljoonan euron määrärahalla vuonna 2018 nimellä OmaStadi. Osallistuva budjetointi on tullut Pohjolaan globaalista Etelästä ja helsinkiläiset ottivat sen omakseen mitä suurimmalla innostuksella. Ensimmäinen kierros tuotti 1 261 ideaa, joista jalostettiin yhteiskehittämisen keinoin 299 toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. Näistä kaupunkilaiset äänestivät 44 toteutukseen syksyllä 2019. Äänestys sai yksityiset kaupunkilaiset ja epäpoliittiset ryhmittymät kampanjoimaan ehdotustensa puolesta ja käymään arvokeskustelua, joka oli välillä kipakkaakin, mutta ennen kaikkea merkityksellistä.
Kaupunkitilaa määrittävät jatkossa yhä useammat
Monet osallistuvassa budjetoinnissa menestyneet hankkeet koskevat julkista kaupunkitilaa ja muuttavat sitä koskevaa priorisointia. Saamme lisää aivan perusasioita kuten penkkejä ja roskiksia. Puistoihin tuodaan trampoliineja. Nurmikoita muutetaan kukkakedoiksi ja kaupunkiviljelmiksi. Polkupyöräilyä edistämään käynnistetään laaja ohjelma. Kaikki äänestystulokset ovat kaupungin verkkosivulla kaikkien luettavissa:
Äänestystulokset
Kriittisen arvion mukaan yhteiskehittäminen ja muu vuorovaikutus on hidasta ja sen vuoksi kallista. Niin sen kuuluukin olla. Parhaimmillaan juuri tämä hitaus ja perusteellisuus voi synnyttää uuden yhteisesti koetun tilan, jossa operoivat yhteistuumin julkinen valta ja yksityiset toimijat sekä monenlaiset kaupunkilaiset: sinä ja minä, hän, he, te ja me.
